Missä yrityksesi päästöt piilevät? Suunnittele fiksu vähennyspolku
Suomessa yritysten ilmastotyö on korkealla tasolla: noin 45 % yrityksistä on asettanut nettonollatavoitteen ja yli 80 % on määrittänyt toiminnalleen joko numeerisia tai laadullisia ilmastotavoitteita. Kyse ei siis enää ole vain edelläkävijöiden puuhastelusta, vaan ”uudesta normaalista”, jota ohjaavat riskienhallinta ja kilpailukyky. Samalla lakisääteisten ja rahoituksellisten velvoitteiden kiristyessä isojen toimijoiden ilmastovastuu valuu alemmas arvoketjuissa. Näin ilmastovaatimuksen siirtyvät sopimusvelvoitteiden myötä yhä useammin myös pk-yritysten työpöydälle.
Ilmastotyö onkin muuttunut yrityksille nopeasti vapaaehtoisesta vastuullisuudesta osaksi liiketoiminnan ydintä. Yhä useampi yritys joutuu pohtimaan, mistä omat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät, miten niitä voidaan aidosti vähentää ja miten ilmastotoimista voi viestiä uskottavasti ilman viherpesun riskiä. Haasteena ei useinkaan ole halun puute, vaan epävarmuus siitä, mitkä toimet oikeasti vaikuttavat.
Mistä yritysten päästöt syntyvät?
Ilmastonmuutoksen kannalta isossa kuvassa haastavinta on se, miten tuotamme ja kulutamme energiaa, valmistamme ja käytämme tavaroita, hyödynnämme maata ja luonnonvaroja sekä liikumme. Tunnetuimman yritysten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan käytettävän standardin, GHG Protokollan, mukaan näistä toimista aiheutuvat päästöt jaetaan yrityksissä yleisesti kolmeen kokonaisuuteen eli scopeen:
- Scope 1 kattaa yrityksen omasta toiminnasta syntyvät suorat päästöt, kuten polttoaineiden käytöstä, omasta energiantuotannosta sekä ajoneuvoista aiheutuvat päästöt. Näihin päästöihin yrityksellä on usein suora vaikutusmahdollisuus esimerkiksi energiaratkaisuilla, kalustovalinnoilla ja prosessien kehittämisellä.
- Scope 2:ssa ovat yrityksen ostaman energian epäsuorat, eli sähkön ja lämmön valmistuksesta aiheutuvat päästöt. Monille yrityksille nämä ovat helppo ja kustannustehokas paikka aloittaa päästövähennykset päivittämällä energiasopimukset päästöttömillä tai uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuun energiaan, parantamalla energiatehokkuutta ja optimoimalla kulutusta. Usein jo pienet muutokset energiankulutuksessa näkyvät suoraan päästöissä ja kustannuksissa.
- Useimmilla yrityksillä merkittävin osa päästöistä syntyy arvoketjussa. Näitä päästöjä kutsutaan scope 3 päästöiksi ja niihin vaikuttaminen vaatii aktiivista yhteistyötä toimittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Näihin päästöihin on usein haastavin puuttua ja ne syntyvät esimerkiksi yrityksen ostamien tuotteiden ja palvelujen valmistamisesta, ostetuista logistiikkapalveluista, yrityksen myymien tuotteiden käytöstä ja käytöstä poistosta, sekä työntekijöiden työ- ja liikematkustamisesta.
Miten päästövähennyksiä kannattaa suunnitella?
Yritysten ilmastotyön näkökulmasta olennaista on ymmärtää, että päästöjen hallinta perustuu lievennyshierarkiaan: vältä, vähennä, hyvitä. Ensisijaisesti päästöjä tulee siis välttää tekemällä fiksumpia valintoja jo suunnitteluvaiheessa kysymällä, onko jokin toiminto, investointi tai hankinta ylipäänsä tarpeellinen. Jos päästöjä ei voida välttää, pyritään niitä vähentämään siirtymällä vähäpäästöisempiin ratkaisuihin, tehostamalla toimintaa ja muuttamalla energian, materiaalien sekä liikkumisen tapoja. Vasta viimeisenä keinona tarkastellaan päästöjen hyvittämistä tai kompensointia – silloinkin vain läpinäkyvästi ja kriittistä harkintaa käyttäen. Ilmastotyö ei siis ole sarja irrallisia ”vihreitä tekoja”, vaan järjestelmällistä päätöksentekoa siitä, mitä tehdään, miten tehdään ja kuinka paljon luonnon kantokykyä kulutetaan.
Vaikuttavan päästövähennyspolun luomisessa auttavat selkeä tavoitteen ja strategian määrittely. Toimenpiteiden suunnittelussa ja priorisoinnissa auttavat esimerkiksi seuraavat kysymykset:
- Missä ja mistä yrityksen merkittävimmät päästöt syntyvät nyt? (à Apua päästöjen tunnistamiseen saat jutun lopusta löytyvästä materiaalista!)
- Mikä on päästövähennysten tavoitetila ja aikataulu? (Tarkka numeerinen tavoite, vai laadullinen tavoite?)
- Mitä toimenpiteitä ja resursseja päästövähennykset vaativat lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
- Kuka päästövähennystoimenpiteiden toteuttamisesta vastaa ja miten etenemistä seurataan?
Päästöjen tunnistamisen ja toimenpiteiden suunnittelun tukena voidaan lisäksi käyttää erilaisia työkaluja, kuten tiekarttoja, skenaariolaskentoja tai SWOT-analyysejä. Tärkeää on ymmärtää, että päästövähennystyö on iteratiivinen prosessi: tietopohja paranee, kunnianhimo kasvaa ja suunnitelmia päivitetään matkan varrella. Lisäksi onnistuminen päästövähennyksissä vaatii sidosryhmien osallistamista – viesti siis avoimesti siitä, miksi ja miten muutoksia tehdään ja mitä eri ryhmiltä odotetaan.
Viesti rehellisesti ja läpinäkyvästi
Ilmastoviestinnän odotukset ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Hyvä ilmastoviestintä on läpinäkyvää ja rehellistä, ja perustuu todellisiin päästövähennyksiin. Erityisesti “hiilineutraalius”-väittämät ja kompensointiin liittyvä viestintä ovat tällä hetkellä murroksessa. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy myös yhä selvemmin siihen, että väittämissä esitetyt vähennykset on pystyttävä osoittamaan todeksi kolmannen osapuolen varmentamilla hiililaskemilla.
Mutta ei hätää – vaikka hiililaskenta olisi tällä hetkellä ylitsepääsemätöntä, tehdyistä toimenpiteistä voi aina viestiä myös laadullisesti. Tärkeintä on osoittaa, että yritys on matkalla oikeaan suuntaan.
Jokaisen yrityksen tilanne ja mahdollisuudet päästövähennyksiin ovat erilaiset. Kuitenkin toimimattomuus on aina pahin vaihtoehto. Lataa tästä materiaalipaketti yritysten tyypillisimmistä päästölähteistä ja vähennyskeinoista.
Kiinnostuitko? Tule mukaan syventämään oppeja 28.5. työpajaan, jossa keskitymme päästövähennysten käytännön suunnitteluun! Ilmoittaudu tästä!
Kirjoittajana Olivia Kuronen, Sitowise Oy.
Olivia on päästölaskennan asiantuntija, jonka erityisosaamiseen kuuluvat ISO-standardien, GHG-protokollan sekä yritysten kestävyysraportoinnin mukaiset päästölaskennat. Lisäksi Olivia tekee tuotteiden elinkaariarviointeja (LCA) ja on erikoistunut ympäristötuoteselosteiden (EPD) ja tuotetason hiilijalanjälkilaskentojen laatimiseen. Koulutukseltaan Olivia on ympäristötekniikan diplomi-insinööri.
Lähteet:
un.org/en/climatechange/science/causes-effects-climate-change