Kuukauden yrittäjätarina: Tanssikoulu Vikman tanssittaa jo toisessa sukupolvessa

Karhulan Vesivallinaukio on monelle kymenlaaksolaiselle tanssin harrastajalle tuttu paikka. Siellä sijaitseva Tanssikoulu Vikman on liikuttanut lapsia, nuoria ja aikuisia jo yli neljännesvuosisadan ajan. Vuosien aikana pienestä perheyrityksestä on kasvanut yli 500 tanssijaa viikoittain liikuttava tanssikoulu, jonka tarina jatkuu nyt toisessa sukupolvessa.

Kun Mikko Vikman perusti Tanssikoulu Vikmanin vuonna 1999, toimintaa pyöritettiin pitkään päivätyön rinnalla. Sekä Mikko että Katri työskentelivät tuolloin Katrin isän leipomossa.

Alku oli vaatimaton. Ryhmiä oli vain muutama ja oppilaita tunneilla kourallinen. Ensimmäisten lajien joukossa olivat muun muassa Bailatino ja kilpatanssi. Katri oli itse asiassa yksi Suomen ensimmäisistä Bailatino-ohjaajista jo ennen oman tanssikoulun perustamista.

– Pidimme Bailatino-tunteja ympäri Kotkaa, ja vasta sen jälkeen perustimme tanssikoulun, Katri kertoo.

Ratkaiseva askel yrittäjyyteen otettiin vuorotteluvapaan kautta. Ensin Mikko jäi pois palkkatyöstä kokeillakseen, voisiko tanssikoulusta tulla päätoiminen työ. Myöhemmin Katri seurasi perässä.

– Vuoden jälkeen ei ollut täysin varma olo siitä, kannattaako vakituisesta työstä luopua, mutta luovuin silti. Onneksi luovuin, Katri muistelee nauraen.

Yrittäjyys kulkee suvussa

Vikmanien tarinassa yrittäjyys ei ole sattumaa. Sekä Katrin että Mikon suvuissa yrittäjyydellä on pitkät perinteet.

Katrin isä perusti Galette-leipomon Kotkaan, ja yrittäjyys on ollut osa suvun arkea useamman sukupolven ajan. Katrin mukaan heidän sukunsa on aina ollut täynnä yrittäjiä ja tanssijoita.

Myös seuraava sukupolvi löysi tiensä yrityksen pariin, vaikka aluksi suunnitelmat olivat aivan toisenlaiset.

– Sanoin aina pienenä, että minusta ei koskaan tule tanssinopettajaa. Näin jo lapsena, kuinka paljon yrittäjyys vaatii. Vanhemmat olivat iltaisin töissä ja viikonloput kuluivat kilpailuissa, Emma Vikman kertoo.

Emman ajatuksissa olivat muun muassa leipurin ja sisustussuunnittelijan ammatit. Suunta muuttui kuitenkin työharjoittelun myötä.

– Olin 16-vuotias, kun tulin iskälle työharjoitteluun tanssikoululle. Se viikko oli älyttömän kiva, ja tuntui, että olin löytänyt oman paikkani. Minut otettiin vastaan tosi lämpimästi. Ei mennyt kauaa, kun tehtiin työsopimus ja myöhemmin oppisopimus.

Nykyään Emma ei voisi kuvitella tekevänsä mitään muuta.

– Pullatkin aina poltan, joten leipuria minusta ei ainakaan olisi tullut, hän naurahtaa.

Vuosien myötä vastuu tanssikoulun toiminnasta ja kehittämisestä on siirtynyt yhä enemmän Emmalle. Samalla hänen omat lapsensa kasvavat nyt samanlaisessa yrittäjäperheessä, jossa hän itse aikanaan kasvoi.

– Toivon, että voin yrittäjyydestä huolimatta olla läsnä lapsilleni ja viettää iltoja kotona. Tanssikoulu on kasvanut siihen pisteeseen, että se on nykyään mahdollista. Olen kiitollinen vanhemmilleni siitä, miten hienon yrityksen he ovat luoneet ja jota saan nyt jatkaa heitä kunnioittaen, omalla tavallani.

Rohkeutta uudistua

Yli kahdessa vuosikymmenessä tanssikoulu on muuttunut monella tavalla. Tilat ovat laajentuneet, lajivalikoima kasvanut ja opettajia tullut lisää. Silti moni asia on säilynyt ennallaan.

– Kaikki on muuttunut, mutta samat ihmiset ovat pysyneet mukana. Meillä käy edelleen asiakkaita tanssikoulun alkuvuosilta. Entisistä oppilaista ja treenikavereista on tullut hyviä ystäviä ja osasta opettajia sekä tanssialan ammattilaisia.

Kasvu ei ole tapahtunut itsestään. Toiminnan kehittäminen on vaatinut jatkuvaa uudistumista ja uskallusta tehdä päätöksiä ilman takeita lopputuloksesta.

– Monena iltana ja yönä on mietitty, onko tämä järkevää. Silti on uskallettu kokeilla uusia asioita ja palkata uusia opettajia, vaikka ei ole tiedetty, tuleeko tunneille osallistujia.

Tänä päivänä Tanssikoulu Vikmanilla käy viikoittain yli 500 tanssijaa. Samalla yrityksestä on kasvanut työllistäjä, joka tarjoaa töitä useille tanssinopettajille ja valmentajille. Osa ammattilaisista saapuu opettamaan myös muista kaupungeista.

– On hienoa, että voimme tarjota töitä alan ammattilaisille. Vielä 15 vuotta sitten emme olisi uskoneet, että voisimme olla näin suuri työllistäjä.

Menestystä kilpailuissa ja yrittäjänä

Vuosien varrella Tanssikoulu Vikman on saanut tunnustusta sekä yrittäjyydestä että tanssiurheilusta.

Yksi merkittävimmistä hetkistä koettiin vuonna 2014, kun yritykselle myönnettiin Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto.

– Olimme ensimmäinen tanssikoulu Suomessa, joka sai tällaisen tunnustuksen. Se tuntui todella merkittävältä.

Myös kilpailupuolella menestystä on tullut runsaasti. Oppilaat ovat saavuttaneet mitaleita niin SM- kuin MM-tasolla. Lisäksi sekä opettajat että valmentajat ovat saaneet tunnustusta omasta työstään.

Mikko on palkittu Suomen Tanssiurheiluliiton vuoden seuratanssiopettajana, ja sekä Katri että Mikko ovat saaneet Tanssiurheiluliiton ansiomerkin vuosikymmeniä kestäneestä seuratyöstä ja tanssiurheilun edistämisestä.

Tanssikoulu on yhteisö

Kun Katrilta, Mikolta ja Emmalta kysyy, mikä työssä on parasta, vastaus tulee nopeasti.

– Ihmiset.

Tanssi, musiikki, hyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat syitä, joiden vuoksi työ tuntuu edelleen merkitykselliseltä.

Erityisen tärkeitä ovat joulu- ja kevätnäytökset, joissa vuosien aikana tehty työ konkretisoituu.

– Silloin muistaa aina, mistä on lähdetty. Aluksi yleisö mahtui istumaan tanssikoulun salin rappusille. Nykyään näytökset täyttävät Steveco Areenan vuosi toisensa jälkeen.

Tanssikoulusta on vuosien varrella muodostunut monelle oppilaalle paljon enemmän kuin paikka, jossa käydään kerran viikossa tanssitunnilla. Tiloissa vietetään aikaa ennen ja jälkeen harjoitusten, ystävystytään ja kasvetaan yhdessä.

Osa oppilaista on aloittanut tanssiharrastuksen jo taaperoiässä ja päätynyt vuosien myötä itse opettajiksi.

– On hienoa nähdä, kun joku aloittaa pienenä tanssijana ja kulkee koko polun oppilaasta opettajaksi asti.

Katse tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa tavoitteena ei ole pelkästään kasvu, vaan ennen kaikkea laadun ja yhteisöllisyyden säilyttäminen.

– Toivomme, että voimme olla jatkossakin tanssikoulu, jossa voi aloittaa pienenä, kasvaa tanssijana ja löytää oman paikkansa – oli tavoitteena sitten harrastaminen, kilpaileminen tai jopa tanssialan ammatti.

Paikallisuus on edelleen tärkeä osa toimintaa, vaikka tanssikoulu on laajentunut Kotkan lisäksi myös Haminaan ja Lappeenrantaan.

– Haluamme pitää Karhulan elinvoimaisena ja tehdä yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa. Muista yrittäjistä saa voimaa, ja yrittäjäyhteistyö on alueella tärkeää.

Vaikka paljon on muuttunut vuodesta 1999, yksi asia on säilynyt: tanssikoulua tehdään ennen kaikkea ihmisille. Ensimmäisestä muutaman oppilaan ryhmästä on kasvanut satojen tanssijoiden yhteisö, mutta ajatus sen taustalla on edelleen sama: tarjota paikka, johon on hyvä tulla, jossa saa kasvaa omalla tavallaan ja jossa tanssin ilo voi kulkea mukana läpi elämän.

Ja ehkä juuri siinä on perheyrityksen​​ tarinan ydin. Se, minkä yksi sukupolvi aloitti, saa seuraavan käsissä jatkua, muuttua ja kasvaa – omaa historiaansa unohtamatta.

Teksti: Aurora Korjus
Yrittäjägaalan kuvat: Jukka Koskinen
Tanssikoulun kuvat: Juha Parkko