Robottipuhelu saattoi yllättää – Kotkan-Haminan seudulla testattiin uutta tapaa kysyä kansalaismielipidettä

Kesäkuussa ja osittain heinäkuussa Kotkan-Haminan seudulla saattoi soida puhelin, ja linjan toisessa päässä oli… tulevaisuus. Tarkemmin sanottuna kyseessä oli automatisoitu robottipuhelu, jonka ääni kuulosti kuitenkin oikealta ihmiseltä. Tämä ei ollut sattumaa, vaan osa Sitran ja Cursorin yhteishanketta Sosiaalinen hyväksyttävyys – asukkaiden ja yritysten yhteinen toimintamalli.

Miksi robottipuhelu?

Kotkan-Haminan seudulle on jo sijoittunut ja suunnitteilla useita akkuteollisuuden investointeja. Uudet teollisuushankkeet herättävät usein huolta ja keskustelua, mutta valitettavan usein vasta siinä vaiheessa, kun kaivinkoneet jo mylläävät metsää. Sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta se on liian myöhään.

Tämän vuoksi hanke keskittyy juuri varhaiseen vuoropuheluun. Robottipuhelu oli yksi kokeilu uudenlaisesta tavasta selvittää asukkaiden mielipiteitä ajoissa, ennen kuin päätökset on jo lyöty lukkoon.

Miten kokeilu tehtiin?

Kokeilu toteutettiin kesäkuussa 2025. Satunnaisesti valituille alueille lähetettiin ennakkotekstiviesti, jossa kerrottiin tulevasta puhelusta ja sen tarkoituksesta. Puhelu sisälsi kuusi kysymystä, joista osa oli monivalintaa, osa avoimia. Kaiken kaikkiaan puheluita tehtiin noin 38 000.

Kysymysten teemat liittyivät mm.:

• alueelle suunniteltujen akkuteollisuushankkeiden tunnettuuteen,
• kyselyjen vaikutuksiin,
• luottamukseen viranomaisiin,
• osallistumismahdollisuuksiin,
• palautteen antamiseen ja
• robottipuhelun toimivuuteen kyselymuotona.

Miten vastaajat suhtautuivat?

Vastaanotto oli monivivahteinen:

• Monet pitivät puhelua kiinnostavana ja nopeana tapana osallistua.
• Kritiikkiäkin tuli, sillä osa koki soiton epäilyttävänä tai epämiellyttävänä. Joitain harmitti, etteivät tienneet puhelusta etukäteen, vaikka asiasta tiedotettiin lehdissä ja somessa.

Yleisessä palautteessa korostui se, että selkeä kieli, rajoitettu kysymysten määrä ja hyvä etukäteisviestintä ovat ensiarvoisen tärkeitä tällaisissa kokeiluissa.

Mitä kyselyssä opittiin?

Kysely tuotti arvokasta tietoa – ei pelkästään kansalaisten mielipiteistä, vaan myös itse menetelmästä:

• Tiedottamisen ymmärrettävyys kaipaa parannusta: vain noin puolet vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa akkuteollisuudesta.
• Moni ei osannut tai ehtinyt vastata avoimiin kysymyksiin: erityisesti monimutkaiset kysymykset vaativat enemmän aikaa ja taustatietoa.
• Osallistumiskynnys on yhä korkea: suurin osa ei osannut sanoa, mikä saisi heidät osallistumaan. Kuitenkin ne, jotka vastasivat, painottivat selkeää tiedottamista, hyvää kohtaamista ja mahdollisuutta tulla aidosti kuulluksi.
• Itse robottipuheluihin suhtauduttiin hieman enemmän myönteisesti kuin kielteisesti, erityisesti nuoret ja vanhemmat vastaajat suhtautuivat kokeiluun positiivisesti.

Miksi tämä on tärkeää?

Tämänkaltaiset kyselyt eivät ole vain tiedonkeruuta. Ne ovat osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä. Kun kansalaiset kokevat, että heidän mielipiteensä todella merkitsevät, myös uusien hankkeiden sosiaalinen hyväksyttävyys kasvaa.

Siksi Sosiaalinen hyväksyttävyys -hankkeen kaltaiset kokeilut ovat kullanarvoisia. Ne haastavat meitä kaikkia, viranomaisia, yrityksiä ja kehittäjiä, keskustelemaan ajoissa ja avoimesti, ennen kuin päätökset muuttuvat maisemaksi.

Lisätietoja hankkeesta:

Jari Lindström, projektipäällikkö, Invest In
+358 40 190 2533
jari.lindstrom@cursor.fi