ESG haltuun – ymmärrys ensin, toiminta sen jälkeen

Yhä useammalta taholta tulee varoituksia siitä, että vaatimukset olla vastuullisia ja kestäviä tulevat iskemään myös pienempiin yrityksiin lähivuosina. Erilaiset kirjainlyhenteet ja ohjeistukset saavat kuitenkin pään pyörälle kokeneemmaltakin yrittäjältä. Pk-yrityksille ESG eli yrityksen ympäristöllinen, sosiaalinen vastuu sekä hallinnollinen vastuu voivat tuntua etäisiltä ja jopa raskailta asioilta, jotka eivät kosketa suoraan yrityksen arkea. Liiketoiminnassahan on monia muitakin asioita, joihin on pakko keskittyä, kuten vaikkapa asiakashyödyn tuottaminen ja asiakkaiden tarpeiden ymmärrys, myynti ja markkinointi, eikö näin ole? Tämä on totta, mutta ESG-asioiden yhteys näihin edellä mainittuihin päivittäisiin yritysarjen toimiin on hyvinkin konkreettinen ja juuri näiden toimien kautta ESG-asioita tulisi edistää yrityksissä.  

Tämä blogiteksti kokoaa yhteen ja täydentää 25.11. pidetyn webinaarin ”Mitä ESG tarkoittaa pk-yritykselle?” keskeiset sisällöt. Teksti tarjoaa hyvän katsauksen erityisesti sinulle, joka et päässyt mukaan tilaisuuteen, mutta se toimii mainiona kertauksena myös webinaariin osallistuneille.

Yritykset muuttuvassa maailmassa

Yritykset toimivat maailmassa, jossa muutos ei ole vain nopeaa – se on myös monikerroksista ja syvästi rakenteellista. Sitran megatrendien mukaan taloutta, turvallisuutta ja terveyttä haastavat samanaikaisesti luonnon kantokyvyn mureneminen, väestön ja hyvinvoinnin eriytyminen sekä demokratian sopeutumispaineet. Teknologian rooli korostuu, mutta se tuo mukanaan myös uusia riskejä. Sääntely-ympäristö on epävarma: Yhdysvallat hämmentää ESG-kenttää ja EU uudistaa sääntöjään, mutta siltikään vastuullisuus ei ole katoamassa, vaan se kytkeytyy yhä vahvemmin liiketoiminnan ytimeen. Yrityksiltä odotetaan reaaliaikaista ESG-raportointia, datan läpinäkyvyyttä ja arvoketjujen kautta tapahtuvaa tiedonvaihtoa. Luonnon monimuotoisuus ja kiertotalous nousevat strategisiksi kysymyksiksi, ja vastuullisuus alkaa näkyä myös johdon palkitsemisessa. Siksi on aika valaa taloudelle kestävämpi perusta niin muutoksesta selviytymisen kuin kilpailukyvynkin vuoksi.

Asiakkaiden kasvavat vaatimukset ketjureaktiona

Monet pk-yritykset toimivat osana nk. arvoketjuja, jotka koostuvat erilaisista yrityksistä, kumppaneista ja sidosryhmistä. Joku toimittaa raaka-aineita, toinen valmistaa siitä komponentin, kolmas komponentista laitteen ja niin edelleen. Arvoketjujen lopussa on tyypillisesti suurempi yritys, joka kerää useamman ketjun kautta hankituista osista kokonaisuuden, kuten vaikkapa laivan, koneen tai tuotantolaitoksen, jonka se toimittaa asiakkaalleen. Tämä loppuasiakas voi olla esimerkiksi toinen yritys, julkinen organisaatio tai kuluttaja.

Kun tämän loppuasiakkaan tarpeet ja vaatimukset muuttuvat, vaikutukset näkyvät koko ketjussa, jotta tarpeisiin ja vaatimuksiin voidaan vastata. Mikäli jokin ketjun lenkeistä ei pysy perässä, se joudutaan vaihtamaan, jottei ketju hajoaisi. Aivan kuten Suezin kanavan tukkeutuessa vuonna 2021 yritykset etsivät vaihtoehtoisia reittejä ja toimittajia tuotteilleen. Osuuspankin suuryritystutkimuksen mukaan yli 40 % vastaajista aikoo vaihtaa alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden vuoksi lähitulevaisuudessa. Etenkin suuremmat yritykset etsivät mieluusti useita vaihtoehtoisia toimittajia, jotta heidän toimittajiensa muodostamasta ketjusta tulisi rakenteeltaan verkkomainen, jossa yksittäisten lenkkien puuttuminen ei haittaa kokonaisuutta.

Yksi selkeä teema asiakkaiden kasvavissa vaatimuksissa liittyy paljon käytettyyn ESG:käsitteeseen. ESG on yritysmaailmassa käytetty lyhenne viittaamaan englanninkielisiin sanoisin ympäristöllinen (environmental), yhteiskunnallinen (social) ja hallinnollinen (governance). ESG-asioilla tarkoitetaan lyhykäisyydessään erilaisia ympäristöllisiä, yhteiskunnallisia hyvän hallinnon mukaisia toimia, joita yritys tai organisaatio toteuttaa.  . ESG ja siihen liittyvät vaatimukset eivät ole kuitenkaan vain yhdenlaisia tai yhdestä suunnasta tulevia, sillä esimerkiksi lainsäätäjät, kuluttajat ja yritysjohtajat kuin tutkijat ja viranomaisetkin ymmärtävät ESG:n omalla tavallaan ja vetävät siksi tästä “vaatimusten ketjusta” vuorollaan kukin omaan suuntaansa. Yritysten  voi olla vaikea valita, kenen vaatimuksia kuunnella. Täyden ymmärryksen saamiseksi vastaus on yritysmaailman tapaan brutaali: kaikkia. Tässä yhteydessä keskitymme kuitenkin tarkastelemaan lainsäätäjien, kuluttajien ja yritysjohtajien näkökulmaa.

Lainsäätäjien näkökulmasta yritysten liiketoimintaa pyritään säätelemään ja tukemaan niin, että esimerkiksi EU:n ympäristötavoitteet ja Suomen hiilineutraaliustavoitteet tullaan saavuttamaan ajallaan. Käytännössä esimerkiksi fossiilitaloutta sanktioidaan ja puolestaan siirtymää uusiutuvaan ja päästöttömään talouteen tuetaan. Harva ymmärtää, että ympäristöä kuormittavimmat vaihtoehdot eivät ole aiemmin olleet edullisempia pelkästään sen vuoksi, että ne ovat olleet teknologisesti kehittyneempiä. Syy on myös poliittinen. Esimerkiksi yhä vuonna 2022 fossiilisia polttoaineita tuettiin globaalisti seitsemällä biljoonalla yhdysvaltain dollarilla, mikä vastaa 7,1 prosenttia maailman BKT:sta (IMF). Toisin sanoen globaalisti sataa tuotettua rahaa kohden seitsemän menee suoraan ja epäsuorasti fossiilisten polttoaineiden tukiin. Vaakaa ollaan kuitenkin kääntämässä uusiutuvien materiaalien ja energialähteiden suuntaan etenkin Euroopan Unionissa.

Samalla lainsäätäjät haluavat tuoda lisää läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta yritysten vastuullisuuteen, jotta niin muiden yritysten kuin julkishallinnon ja kuluttajienkin on helpompi tehdä valintojaan. Käytännössä etenkin isoille yrityksille kohdistetaan raportointivelvollisuuksia EU-säädösten kautta, joihin vastaaminen edellyttää puolestaan tiedonkeruuta koko arvoketjusta. Esimerkiksi lopputuotteen ympäristövaikutusten, kuten päästöjen ja luonnonvarakulutuksen mittaaminen edellyttää tietoja raaka-ainetoimittajilta asti. Tällaisia vaatimuksia syntyy esimerkiksi rakennustuoteasetuksen uudistuksen, kestävien tuotteiden suunnittelua ohjaavan ESPR-sääntelyn ja yritysvastuudirektiivi CSRD:n kautta, joissa kaikissa korostuu toimitusketjun rooli luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tuottamisessa.

Kuluttajien näkökulmasta kestävyys ja vastuullisuus voivat mm. eettisiä ja egoistisia valintoja. Yritysten kannalta onkin ehdottoman tärkeää ymmärtää, mihin suuntaan omien arvoketjujen loppuasiakkaiden valinnat ovat milloinkin siirtymässä.

Eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna kestävyydestä ja vastuullisuudesta ei välttämättä olla valmiita maksamaan lisää. Niitä voidaan kuitenkin pitää nk. hygieniatekijöinä eli edellytyksinä sille, että tietty tuote tai palvelu pääsee edes harkintaan. Monelle jo itsestäänselvä esimerkki on lapsityövoiman välttäminen.

Egoistisesta näkökulmasta valinta voi esimerkiksi parantaa sosiaalista statusta tai taloudellista hyötyä. Esimerkiksi sähköautojen tapauksessa ostajalla voi olla motiivina osoittaa ympärilleen tekevänsä vihreitä valintoja. Taloudellisen hyödyn näkökulmasta esimerkiksi käytettynä ostaminen, vuokraaminen ostamisen sijaan sekä sähköautoon vaihtaminen voivat nykyään yksinkertaisesti olla houkuttelevampia vaihtoehtoja euroissa mitattuna huomioimatta niiden ympäristövaikutuksia. Voidaan siis todeta, että loppuasiakkaatkaan eivät maksa pelkästä vastuullisuudesta tai vihreydestä vaan tuotteella tai palvelulle pitää olla suoria hyötyjä asiakkaalle, kuten hinta, esteettisyys, maku tai helppous. Vastuullisuus ei ole siis tuotteen tärkein ominaisuus, vaan ikään kuin sisäänrakennettu osa, jonka avulla tarjotaan asiakkaalle parempaa arvoa. 

Asiakasarvon luomisen lisäksi yritysten tehtävä perinteisesti on luoda ja pitää yllä asiakkuuksia omistaja-arvon tuottamiseksi. Kun tämä tosiasia pidetään mielessä voidaan sanoa, että niin isojen kuin pk-yritystenkin kestävyys ja vastuullisuus alistuvat kolmen alla esitetyn käytännönläheisen kysymyksen alle. Kyllä-vastaus yhteen tai useampaan näistä kysymyksistä on yleensä oleellista yritysjohdolle ja välttämätöntä resurssien kohdistamisen valinnoissa.

• Auttaako se meitä toimintamme reunaehtojen täyttämisessä?
• Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan siitä nyt tai tulevaisuudessa?
• Voidaanko se kääntää omistaja-arvoksi?

Esimerkiksi lainsäädäntö ja saatavilla oleva teknologia asettavat toiminnalle reunaehtoja, jotka voivat liittyä ympäristöön, ihmisiin tai hallinnointiin. On huomionarvoista, että monen yrityksen raporteissa hyvä hallintotapa tarkoittaa vain lainsäädännön noudattamista – ikään kuin se olisi vapaaehtoista tai erityisen vastuullista. Hyvällä hallintotavalla viitataan mm. organisaation tiedon läpinäkyvyteenkorruption torjuntaan sekä työntekijöiden hallintaan. On siis tärkeä selvittää lainsäädännön lisäksi omilta kumppaneiltaan, mitkä ovat omaan toimintaan kohdistuvien reunaehtojen taso.

Asiakkaiden maksuvalmius puolestaan riippuu siitä, mitä hyötyä he saavat. Liian usein innostutaan turhan paljon siitä, kun saadaan yrityksen omaa hiilijalanjälkeä laskettua. Asiakas voi hymyillä sen kuullessaan, mutta jos hänelle ei pysty osoittamaan, mitä hyötyä se tarkoittaa heille, on turha odottaa vaikutusta ostopäätöksiin. Suuntaa siis katse asiakkaaseen ja mahdollisesti jopa heidän asiakkaisiinsa ja pyri saamaan euroissa mitattavia vaikutuksia aikaan heille.

Omistajahyötyyn vaikuttavat puolestaan keskeisesti toiminnan kannattavuus ja tulevaisuuden tuotto-odotukset. Kannattavuutta voidaan parantaa esimerkiksi säästämällä kustannuksissa tai saamalla tuotteesta tai palvelusta entistä korkeampi hinta.

Säästöjä voidaan saada ESG:n hengessä aikaan esimerkiksi aurinkoenergiaa hyödyntämällä ja vähentämällä hallitilojen lämmitystä. Nämä toimenpiteet ovat monissa tapauksissa vielä toki pieniä vaikutuksiltaan, ja paineet toteuttaa vaikuttavampia toimintoja kasvaa. Henkilöstön hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen panostaminen vähentää sekin kustannuksia, esimerkiksi rekrytoinnissa ja sairaspoissaolojen vähenemisen kautta. Tulevaisuuden tuotto-odotuksista voidaan puolestaan todeta tässä lyhyesti, että se perustuu käsitykselle siitä, onko yrityksen liiketoiminnan suunta tulevaisuuden kannalta suotuisa. ESG-näkökulmasta voidaan miettiä, pysyykö yritys mukana ESG-vaatimusten kehittymisessä.

Missä oma vaikutus näkyy?

Palataan takaisin arvoketjuihin, joissa vaikutukset siirtyvät ketjureaktiona pienimpiinkin yrityksiin asti. Yritysten olisi hyvä ymmärtää edellä kuvattuja näkökulmia ja etsiä vastaukset seuraaviin kysymyksiin ennen kun lähdetään viemään toimenpiteitä käytäntöön:

• Mitkä toimenpiteet ovat keskeisimpiä, kun haluamme vastata arvoketjusta tuleviin ESG-vaatimuksiin?
• Mikä toimintamme vaikuttaa eniten asiakkaamme ESG-tavoitteisiin?
• millä ESG:n mukaisilla toimilla voisimme saada asiakkaillemme eniten euroissa mitattavia hyötyjä?
• Miten vaatimukset voivat muuttua lähivuosina? Millä tavalla voimme varautua tähän?

Kokemuksemme mukaan yksi parhaista ja samalla helpoimmista keinoista saada vastaukset näihin kysymyksiin on keskustella aiheesta aktiivisesti ja avoimesti oman arvoketjun toimijoiden kanssa. Rakentamalla ymmärrystä ennen toimenpiteitä vältytään turhalta ajankäytöltä ja kustannuksilta.

Keskustelu jatkuu – Seuraava webinaari 15.10.

Seuraavassa webinaarissa syvennytään enemmän siihen, millaisia käytännön toimia yrityksiltä odotetaan vaatimuksiin vastaamiseksi. Sukellamme etenkin rahoitussektorin vaatimuksiin sekä riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen omaa liiketoimintaa kehitettäessä.

Lue lisää ja ilmoittaudu webinaarin tästä linkistä: https://tapahtumat.cursor.fi/esg_osa2/FI

Lähdeluettelo

• Euroopan Unioni. Euroopan Vihreän Kehityksen Ohjelma. Saatavilla:  https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/european-green-deal/
• IMF. Climate Change – Fossil Fuel Subsidies. Saatavilla: https://www.imf.org/en/Topics/climate-change/energy-subsidies
• Osuuspankki (2025) Suuryritystutkimus – katsaus suuryritysten tulevaisuuteen ja talouden näkymiin. Saatavilla: https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/suuryritykset/suuryritystutkimus
• Sitra (2023) Megatrendit 2023 päivitys:ymmärrystä yllätysten aikaan. Saatavilla: https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2023-paivitys-ymmarrysta-yllatysten-aikaan
• Ympäristöministeriö. Suomen kansallinen ilmasto­politiikka. Saatavilla: https://ym.fi/suomen-kansallinen-ilmastopolitiikka

Kirjoittajista:

Dani Warnicki (KTM) on liiketoiminnan konsultti, joka on syventynyt kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan vuodesta 2018 alkaen. Hän on tutkinut opintojensa sekä uransa aikana etenkin uuden liiketoiminnan syntymistä ja liiketoiminnan kehittämistä strategian näkökulmasta. Hänellä on usean vuoden kokemus yrittäjyydestä ja liiketoiminnan kehittämisestä muun muassa erilaisten yritysedustajille pidettyjen työpajojen ja projektien kautta.

Venla Parviainen (YTM) työskentelee Double Roundilla vastuullisuuskonsulttina ja on erikoistunut kestävyysraportoinnin ja kokonaisvaltaisen kestävyyden kehittämiseen yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Venla on pitänyt useita työpajoja yritysedustajille kiertotalouden mukaisen ja vastuulliseen liiketoiminnan kehittämisestä.