ESG, arvoketjut ja rahoitus – muuttuuko pk-yrityksen pelikenttä?

Yritysten toimintaympäristö on murroksessa. Vastuullisuus ei ole enää erillinen lisä yrityksen strategiaan, vaan se määrittää yhä useammin sen, ketkä pääsevät mukaan asiakkaiden arvoketjuihin ja rahoittajien salkkuihin. Isot yritykset ja pankit ovat jo sitoutuneet kunnianhimoisiin ESG-tavoitteisiin, ja nyt nämä odotukset valuvat yhä vahvemmin myös pk-yrityksiin.

Tämä blogiteksti kokoaa yhteen ja täydentää 15.10. pidetyn webinaarin ”ESG, arvoketjut ja rahoitus -muuttuuko pk-yrityksen pelikenttä?” keskeiset sisällöt. Teksti tarjoaa hyvän katsauksen erityisesti sinulle, joka et päässyt mukaan tilaisuuteen, mutta se toimii mainiona kertauksena myös webinaariin osallistuneille.

Arvoketjut kiristyvien odotusten keskellä

Yritysten vastuullisuusvaatimukset ulottuvat nykyään paljon oman toiminnan ulkopuolelle. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa suuryritykset raportoimaan vastuullisuudestaan läpinäkyvästi. Jotta tämä olisi mahdollista, niiden on tunnettava myös arvoketjunsa toiminta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pk-yritykset, jotka toimivat osana isompien asiakkaiden arvoketjuja, joutuvat vastaamaan kasvaviin ESG-vaatimuksiin.

Isot yritykset pyytävät nykyään yhä tarkempaa tietoa alihankkijoidensa ympäristövaikutuksista, sosiaalisesta vastuusta ja hyvästä hallintotavasta. Usein pyydetään esimerkiksi:

• hiilijalanjälkilaskelmia (Scope 1–3)
• tietoa energiankulutuksesta ja sen lähteistä
• selvitystä työoloista, työturvallisuudesta ja henkilöstön monimuotoisuudesta
• sertifikaatteja kuten ISO 14001, FSC tai PEFC
• sekä yrityksen omia vastuullisuuslinjauksia ja Code of Conduct -ohjeita.

Tietopyynnöt toimitetaan tavallisesti Excel-lomakkeilla tai verkkopohjaisilla kyselyillä, ja ne saattavat olla osa tarjouspyyntöjä tai toimittaja-arviointeja. Mikäli yritys ei pysty vastaamaan kyselyihin luotettavasti, riski jäädä valintojen ulkopuolelle kasvaa.

ESG-vaatimuksiin liittyvä kehitys ei ole pelkkää hallintoa tai byrokratiaa. Vastuullisuus on ennen kaikkea riskienhallintaa ja kilpailukykytekijä. Isot yritykset haluavat minimoida maine- ja toimitusketjuriskit, ja siksi ne edellyttävät samaa vastuullisuuden tasoa myös kumppaneiltaan. Kun alihankkijana oleva pk-yritys pystyy osoittamaan vastuullisen toimintansa faktoilla, se vahvistaa asemaansa luotettavana kumppanina.

Esimerkiksi rakennusalalla vastuullisuudesta on tullut osa tarjouskilpailujen peruskriteerejä. Yritys, joka pystyy osoittamaan pienemmät päästöt tai paremmat työturvallisuusluvut, erottuu edukseen ja saa pisteitä tarjousvertailussa. Samoin teollisuudessa ja valmistavassa tuotannossa vastuullinen toimittaja saa todennäköisemmin jatkosopimuksia tai pääsee mukaan uusiin hankkeisiin.

Rahoitus, sijoittajat ja pankit: vastuullisuus yrityksen riskitekijänä ja mahdollisuutena

ESG-näkökulmat ovat nykyään pysyvä osa myös pankkien ja sijoittajien riskienhallintaa. EU:n taksonomia, kestävyystietojen julkistamista koskeva SFDR-asetus ja CSRD luovat rahoittajille velvollisuuden arvioida asiakkaidensa vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Tämä tarkoittaa, että pankit kysyvät yhä useammin myös pk-yrityksiltä ESG-tietoja ennen rahoituspäätöksiä.

Yritys, joka pystyy esittämään selkeitä lukuja ja tavoitteita esimerkiksi päästövähennyksistä, energiatehokkuudesta ja hallintokäytännöistä, saa usein paremmat rahoitusehdot ja pääsyn vihreisiin rahoitusohjelmiin. Toisaalta yritys, jonka ESG-tiedot ovat puutteellisia, voi joutua maksamaan korkeampaa korkoa tai voi jäädä kokonaan ilman rahoitusta.

OP:n Suuryritystutkimuksen (2025) mukaan yli puolet suuryrityksistä on jo vaihtanut alihankkijoitaan vastuullisuusvaatimusten takia. Sama ilmiö näkyy rahoituksessa: pankit suosivat asiakkaita, jotka kykenevät osoittamaan vastuullisuusriskien hallinnan. Vastuullisuustyö ei siis ole pelkkä kustannus, vaan myös taloudellinen mahdollisuus.

Pk-yrityksen toimintaympäristön muutos: mitä on edessä 2025–2030?

Seuraavan viiden vuoden aikana vastuullisuuden painoarvo tulee kasvamaan edelleen. Sääntely todennäköisesti laajenee, raportointivaatimukset tiukentuvat ja tiedon todennettavuuden merkitys korostuu. Isot yritykset tulevat edellyttämään toimitusketjuiltaan:

• tarkempaa päästölaskentaa (myös Scope 3)
• elinkaariajattelua ja kiertotalousratkaisuja
• laajempaa sosiaalisen vastuun raportointia
• kolmannen osapuolen varmennuksia ja auditointeja.

Lisäksi geopoliittiset ja taloudelliset muutokset, kuten raaka-aineiden hinnannousu ja logistiikan kallistuminen, lisäävät painetta resurssitehokkuuteen ja uusiin toimintamalleihin. Yritykset, jotka osaavat yhdistää vastuullisuuden liiketoimintastrategiaansa, ovat etulyöntiasemassa.

Toimintaympäristön muutoksiin on hyvä varautua ja pk-yrityksen kannattaakin tarkastella omaa toimintaympäristöään systemaattisesti ja ennakoivasti. Hyvä lähtökohta on PESTEL-analyysi (poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset ja lainsäädännölliset tekijät), joka auttaa tunnistamaan ulkoisia muutosvoimia. Lisäksi SWOT-analyysi ja arvoketjun kartoitus tuovat näkyviin yrityksen omat vahvuudet, heikkoudet ja kriittiset riskipisteet.

10 käytännön vinkkiä pk-yritykselle ESG-työn aloittamiseen

Moni pk-yritys ajattelee, että vastuullisuus alkaa raportoinnista. Todellisuudessa se alkaa ymmärryksestä, mitä sidosryhmät odottavat ja mitä yritys jo tekee. Vastuullisuusvalmius ei tarkoita täydellistä raporttia, vaan sitä, että yritys tietää omat toimenpiteensä ja osaa kertoa ne uskottavasti.

1. Aloita ymmärryksestä – ei täydellisyydestä

Vastuullisuustyön ensimmäinen askel on ymmärtää, mitä se tarkoittaa juuri omalla toimialalla ja asiakkaille. Pienet yritykset voivat keskittyä tunnistamaan merkittävimmät vaikutukset ja riskit.

2. Kysy sidosryhmiltä, mitä he tarvitsevat

Suora kysyminen: “Mitä tietoja, sertifikaatteja tai mittareita tarvitsette meiltä?” helpottaa vastuullisuustyön kohdentamista ja linkittää sen suoraan liiketoimintaan.

3. Kokoa oma ESG-perustieto

Yksinkertainen taulukko keskeisistä osa-alueista auttaa vastaamaan sekä asiakas- että rahoittajavaatimuksiin:

• Energiankulutus ja päästöt (Scope 1–3)
• Työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi
• Toimittajien hallinta ja eettiset periaatteet
• Hallintokäytännöt ja Code of Conduct

4. Dokumentoi myös pienet askeleet

Kirjaa ylös toimet, esim. tuotekehitys, uusiutuva sähkö, työturvallisuuskoulutus tai jätehuollon kehittäminen. Tämä osoittaa riskien hallintaa ja suunnitelmallisuutta.

5. Ota henkilöstö mukaan

Vastuullisuus on osa yrityksen arkea. Henkilöstön sitoutuminen ja ymmärrys lisäävät myös työn mielekkyyttä ja voivat houkutella uusia osaajia.

6. Yhdistä ESG ja rahoitus

Kasvata ymmärrystä, miten rahoittajat huomioivat ESG-riskit luottopäätöksissä. Pk-yritys, joka pystyy osoittamaan ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset riskit hallituksi, voi saada paremmat lainaehdot ja pääsyn vihreään rahoitukseen.

7. Hyödynnä valmiit työkalut

Esimerkiksi VSME (vapaaehtoinen, pk-yrityksille suunnattu standardi kestävyysraportointiin) tarjoaa pk-yrityksille rakenteen mittareille ja raportoinnille, jolloin ei tarvitse aloittaa tyhjältä pöydältä.

8. Tee yhteistyötä arvoketjussa

Yhteiset mittarit, hiilijalanjälkilaskenta tai auditoinnit kumppaneiden kanssa vahvistavat asemaa luotettavana toimitusketjun lenkkinä.

9. Viesti avoimesti ja rehellisesti

Julkaise lyhyt ESG-yhteenveto verkkosivulla tai vuosiraportissa. Kerro saavutuksista ja kehityskohteista – aitous rakentaa luottamusta.

10. Näe vastuullisuus investointina – ei kuluna

ESG-työ on investointi luottamukseen, rahoitukseen ja kilpailukykyyn. Ne, jotka aloittavat nyt, rakentavat etumatkaa tulevaisuuden markkinoilla. Valmistautuminen alkaa ymmärryksestä, ja uskottavuus rakentuu teoista, ei täydellisyydestä.

Pk-yrityksen ei tarvitse odottaa sääntelyn ulottumista omaan kokoluokkaan. Aloita perusteista: tunnista vaikutukset, dokumentoi toimet ja viesti avoimesti. Näin yritys ei vain täytä tulevia vaatimuksia, vaan varmistaa kilpailukykynsä ja kasvumahdollisuudet tulevaisuudessa.

Keskustelu jatkuu – Seuraava webinaari 5.11.

Seuraavassa webinaarissa tarkastelemme, miten pk-yritykset voivat edetä kestävyysraportoinnissa käytännönläheisesti ja omista lähtökohdistaan. Käymme läpi, mistä raportoinnissa on kyse, miten vastuullisuustietoa voi alkaa kerätä ja mitä työkaluja, malleja ja tukiverkostoja on tarjolla. Lisäksi keskustelemme siitä, miten kestävyysraportointi voi tukea liiketoiminnan kehittämistä ja tuoda uusia mahdollisuuksia.

Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä: https://tapahtumat.cursor.fi/esg_osa3/FI

Lähdeluettelo:

• EFRAG (2025) SMEs and Sustainability Reporting. Saatavilla: https://www.efrag.org/en/smes-and-sustainability-reporting
• Bloomberg 2024  EU Sustainable Finance Trends 2024. Saatavilla: https://www.bloomberg.com/professional/insights/data/eu-sustainable-finance-trends-2024/
• Finnwatch (2019) Hiilenmustia alihankintaketjuja – Miten suomalaiset yritykset hallitsevat riskimaissa sijaitsevien alihankkijoidensa kasvihuonekaasupäästöjä? 5/2019. Saatavilla: https://finnwatch.org/fi/julkaisut/hiilenmustia-alihankintaketjuja
• Nieminen, S. 2025. Hyvä hankinta, kestävä bisnes. Helsinki: Alma Insights.
• OECD (2024)  Financing SMEs for Sustainability. Saatavilla:
  https://www.oecd.org/en/publications/financing-smes-for-sustainability-financial-institution-strategies-and-approaches_b3fe3647-en.html
• Osuuspankki (2025) Suuryritystutkimus – katsaus suuryritysten tulevaisuuteen ja talouden näkymiin. Saatavilla: https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/suuryritykset/suuryritystutkimus

Kirjoittajista:

Ilana Klimscheffskij (KTM) työskentelee Double Roundilla vastuullisuus- ja strategiakonsulttina. Hän on erikoistunut strategiseen vastuullisuuteen, ESG-regulaatioon ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen, ja hänellä on kokemusta liikkeenjohdon konsultoinnista, vastuullisuusraportoinnista sekä yritysten ja sijoitusten vastuullisuusarvioinneista.

Venla Parviainen (YTM) työskentelee Double Roundilla vastuullisuuskonsulttina ja on erikoistunut kestävyysraportoinnin ja kokonaisvaltaisen kestävyyden kehittämiseen yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Venla on pitänyt useita työpajoja yritysedustajille kiertotalouden mukaisen ja vastuulliseen liiketoiminnan kehittämisestä.