Ensiaskeleet pk-yrityksen kestävyysraportointiin ja käytännön työkalut
Pk-yrityksiltä kysytään yhä useammin tietoa niiden kestävyystoimista – vaikka varsinaisia raportointivelvoitteita ei vielä olisi. Kysynnän taustalla ovat suurempien yritysten ja julkisten toimijoiden kasvavat vaatimukset, jotka ulottuvat koko toimitusketjuun. Tässä blogissa avaamme 5.11.2025 pidetyn webinaarin aiheita: miksi kestävyysraportointi on noussut pk-yrityksille ajankohtaiseksi, miten uuden VSME-standardin avulla raportointi voidaan tehdä kevyesti ja vaiheittain, ja millaisia konkreettisia askelia yritys voi ottaa aloittaakseen.
Kestävyysraportointi pk-yrityksessä – mistä aloittaa ja miksi se kannattaa?
Kestävyys ja siitä raportointi ei ole enää vain suurten yritysten asia. Yhä useampi pk-yritys kohtaa tilanteita, joissa asiakkaat tai yhteistyökumppanit pyytävät esimerkiksi päästötietoja, henkilöstökäytäntöjä tai toimittajaketjun läpinäkyvyyttä. Erityisesti B2B-sektorilla kestävyys on noussut valintakriteeriksi hinnan ja laadun rinnalle, ja julkisissa hankinnoissa kestävyyskriteerien merkitys on vahvistunut viime vuosina.¹
Samaan aikaan yritysten toimintaa ohjaavat laajemmat EU-tason tavoitteet. EU:n Green Deal linjaa siirtymää kohti ilmastoneutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä, ja EU:n biodiversiteettistrategia pyrkii pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä.² Näiden linjausten seurauksena suuret yritykset raportoivat entistä tarkemmin toimintansa vaikutuksista – ja pyytävät tietoa myös omilta toimittajiltaan. Tämä heijastuu suoraan pk-yritysten arkeen.
Kestävyyden johtaminen ei siis ole pk-yritykselle vain raportointia. Se on tapa vastata asiakkaiden odotuksiin ja vahvistaa kilpailukykyä. Yritykset, jotka sisällyttävät kestävyyden osaksi strategiaa ja päätöksentekoa, myös menestyvät pitkällä aikavälillä paremmin esimerkiksi asiakasluottamuksessa, riskienhallinnassa ja innovaatiokyvykkyydessä.³
Miksi vapaaehtoiset toimet eivät enää riitä?
Yritykset ovat edenneet kestävyydessä eri tahtiin. Osa on rakentanut pitkäjänteistä kehitystyötä, kun taas monilla toimenpiteet ovat jääneet yksittäisiksi tai erillisiksi projekteiksi. Tutkimusten mukaan vapaaehtoiset toimet eivät ole tuottaneet riittävää muutosta ympäristön ja ilmaston näkökulmasta.⁴
Fit for 55 -kokonaisuus konkretisoi tavoitteen vähentää EU:n päästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä.⁵ IPCC:n ilmastoraportti korostaa, että muutos on tehtävä jo tällä vuosikymmenellä.⁶ Ja koska pk-yritykset muodostavat suurimman osan Euroopan yrityskentästä, niiden rooli on keskeinen. Sääntelyn tarkoitus ei ole tehdä kestävyydestä monimutkaisempaa, vaan luoda yhteiset ja vertailukelpoiset pelisäännöt.
Mitä kestävyysraportointi käytännössä tarkoittaa?
Kestävyystiedon jäsentämiseen käytetään usein ESG-viitekehystä: E (Environment) ympäristövaikutukset, kuten energiatehokkuus ja päästöt S (Social) henkilöstöön, osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät käytännöt G (Governance) johtaminen, vastuunjako ja eettiset toimintatavat.⁹
Tämä viitekehys auttaa tunnistamaan olennaiset vaikutukset ja tavoitteet sekä seuraamaan kehitystä.
EU:n sääntely vaikuttaa pk-yrityksiin myös välillisesti
CSRD-direktiivi velvoittaa suuret ja listatut yritykset raportoimaan tarkemmin kestävyydestään. Vaikka suurin osa pk-yrityksistä ei kuulu direktiivin piiriin, vaikutukset näkyvät jo arvoketjujen kautta: suuret yritykset raportoivat myös toimittajiensa vaikutuksista ja siksi pyytävät tietoa pk-yrityksiltä.⁷ Tämän seurauksena pk-yrityksiltä odotetaan selkeää, läpinäkyvää ja dokumentoitua kestävyystietoa.
VSME: pk-yrityksille kevyempi kestävyysraportoinnin malli
Tukeakseen pk-yrityksiä tässä siirtymässä, EU:n standardointielin EFRAG on julkaissut VSME-standardin (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs).⁸ Sen tarkoituksena on mahdollistaa kestävyystiedon kokoaminen ilman raskasta hallinnollista taakkaa.
VSME ei lähde siitä, että yrityksellä tulisi olla täydelliset dataseurannat valmiina. Sen sijaan se rakentuu vaiheittaiselle etenemiselle: ensin hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, ja sen jälkeen seuranta ja mittarit voidaan laajentaa vähitellen.
Mitä VSME käytännössä sisältää?
VSME on luotu kahden eri tason raportoinnille:
VSME Basic = Kevyt raportti. Mikro- ja pienyrityksille, jotka viestivät kuluttajille, rahoittajille tai kumppaneille.
VSME Comprehensive = Laajempi raportointitaso. Pk-yrityksille, joilta suuret asiakkaat tai hankintaketjut edellyttävät tarkempaa tietoa.
VSME rakentuu samaan runkoon, riippumatta siitä käytetäänkö Basic- vai Comprehensive-tasoa. Jos jotakin tietoa ei vielä mitata, yritys voi kirjata aikataulun mittauksen aloittamiselle. VSME on siten kehittämisen väline – ei pelkkä tilannekuva.
VSME Basic – mitä raportoidaan?
Tavoite: kuvataan nykytila selkeästi. Jos mittausta ei vielä ole, sen voi merkitä “ei vielä mitata” ja aloittaa seurannan myöhemmin.
1. Yrityksen peruskuvaus
2. Arvoketjun pääpiirteet (ei tarvitse olla täydellinen kartoitus)
3. Ympäristö (E) – esim. energiankulutus, jätehuolto, päästölähteet
4. Henkilöstö (S) – esim. työterveys, perehdytys, yhdenvertaisuus
5. Hallinto (G) – vastuuroolit, eettiset periaatteet, riskienhallinnan perusta
VSME Comprehensive – mitä raportoidaan laajemmin?
Rakenne on sama kuin Basicissa, mutta tiedot esitetään tarkemmin ja systemaattisesti:
1. Täsmällisempi arvoketjun kuvaus (esim. toimittajaryhmittäin)
2. Laajennettu ympäristötieto (esim. energiankäytön jakautuminen, jätteiden määrät, logistiikan päästöt)
3. Laajemmat henkilöstömittarit (esim. koulutustunnit, työhyvinvoinnin mittarit)
4. Hallinnon käytäntöjen konkretisointi (esim. hankintaperiaatteet, päätöksentekorakenne)
5. Tavoitteiden asettaminen valituille teemoille ja niiden seurannan kuvaus
Pk-yritys voi aloittaa VSME Basic -tasolta ja siirtyä Comprehensive-tasolle vasta, kun seuranta ja mittarit ovat kypsyneet. Tavoitteena ei ole täydellisyys, vaan johdonmukainen eteneminen.
Huom: EFRAGin VSME-standardi sisältää laajemman valikoiman mahdollisia mittareita ja tietopisteitä, joista pk-yritys valitsee vain omalle toiminnalleen olennaiset. Kaikkea ei ole tarkoitus raportoida. Koko data- ja indikaattoriluettelo löytyy täältä.
Miten pk-yritys voi aloittaa käytännössä?
1. Kootaan nykyinen tieto yhteen paikkaan
2. Tunnistetaan 3–6 olennaista teemaa (olennaisuusanalyysi)
3. Asetetaan realistiset tavoitteet
4. Kootaan raportti VSME-rungon mukaisesti
5. Viestitään raportti selkeästi asiakkaille, kumppaneille ja henkilöstölle
Tärkeintä ei ole täydellisyys – vaan se, että yritys aloittaa ja etenee johdonmukaisesti.
Kirjoittajasta:
Ilana Klimscheffskij (KTM) työskentelee Double Roundilla vastuullisuus- ja strategiakonsulttina. Hän on erikoistunut strategiseen vastuullisuuteen, ESG-regulaatioon ja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen, ja hänellä on kokemusta liikkeenjohdon konsultoinnista, vastuullisuusraportoinnista sekä yritysten ja sijoitusten vastuullisuusarvioinneista.
Lähteet
¹Osuuspankki (2025) Suuryritystutkimus – katsaus suuryritysten tulevaisuuteen ja talouden näkymiin. https://www.op.fi/yritykset/asiakkuus/suuryritykset/suuryritystutkimus
² European Commission (EU Green Deal); Biodiversity Strategy 2030.
https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en
https://environment.ec.europa.eu/strategy/biodiversity-strategy-2030_en
³ PwC (2025): PwC:n tutkimus vahvistaa: kestävyysdataa päätöksenteossa hyödyntävät yritykset saavat siitä merkittävää arvoa
⁴ OECD (2022): International Regulatory Co-operation and Sustainability.
⁵ EU Fit for 55.
⁶ IPCC AR6 Synthesis Report (2023).
https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr
⁷ CSRD – European Commission (2024).
⁸ EFRAG (2025): VSME Standard (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs).
https://www.efrag.org/sites/default/files/sites/webpublishing/SiteAssets/VSME%20Standard.pdf
Blogisarja julkaistaan osana Euroopan unionin osarahoittamaa YEEVES – Yhteisöllisellä energialla eteenpäin – vihreys elinvoiman suuntana -hanketta.
